Esittävien taiteiden valtionosuusuudistus etenee: varattu 10 milj. lisärahoitus välttämätön
Työryhmä jätti esityksen kulttuuriministerille uudeksi esitystaiteen uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi. Uudistus olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022.
Julkisen talouden suunnitelmassa ajalle 2019-2022 on varattu 10 miljoonan lisärahoitus. Tämä lisärahoitus on välttämätön uudistuksen eteenpäinviemiseksi. Tämäkin rahoitus on itse asiassa jo valmiiksi alimitoitettu, koska esittävän taiteen rahoitukseen on viimeisen vuosikymmenen aikana tehty sekä leikkauksia että indeksin jäädytystä ja rahoitus on jäänyt noin vuoden 2010 tasolle.
Budjettilausunto vuoden 2020 talousarvioesityksestä
Budjettiesityksessä vuodelle 2020 on hyviä uutisia. Hallitusohjelman mukaisesti kulttuuria vahvistetaan, ja esimerkiksi yhdistetylle (esittävä taide eli teatteri ja orkesterit sekä museot) VOS-momentille näyttäisi tulevan lisää yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, josta teattereillekin useamman miljoonan rahoituslisäys, joka laskennallisessa järjestelmässä tietojemme mukaan on suurelta osin kuitenkin vaikutukseltaan tilapäinen ja johtuu teattereissa tehdyistä merkittävistä korjausinvestoinneista.
Ilman lisärahoitusta esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistäminen jää torsoksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 25.8.2016 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus museoiden, teattereiden (ml. tanssi ja sirkus) ja orkestereiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Työryhmän aloittaessa työnsä teatteri-, tanssi- ja sirkusalalla suhtauduttiin uudistukseen myönteisesti. Keskusteluun otettiin heti mukaan VOS-kentän edustajien ohella myös ns. vapaa kenttä, joka toimii pitkälti harkinnanvaraisen, tunnetusti liian niukan rahoituksen varassa.
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto perustettiin vuonna 1942 edistämään teatterin asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa sekä yhteistyöelimeksi eri teatterialan järjestöjen välille.
Keskusliiton toiminta-ajatus on teatterin puolustaminen omana taidelajinaan sekä maan teatteritoiminnan taiteellisen ja yhteiskunnallisen aseman kehittäminen yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjensä kanssa.
Kulttuuripoliittisen vaikuttamisen ohella liitto pyrkii omalla toiminnallaan syventämään jäsentensä yhteistyötä ja ylläpitämään laaja-alaista alan sisäistä keskustelua. Keskusliiton jäsenkenttä, kaksitoista alan järjestöä, kattaa koko suomenkielisen ammattiteatteritoiminnan.
Jäsenjärjestöt
- Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry (perustettu 1943)
- Suomen Assitej ry (1975)
- Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (1921)
- Suomen Näyttelijäliitto ry (1913)
- Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry (1937)
- Suomen Teatterinjohtajaliitto ry (1945)
- Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD (1945)
- Suomen Teatterit ry (1922)
- Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat ry (1992)
- Teatterialan Ammattilaiset ry (1969)
- Teatterikeskus ry (1971)
- Teme – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (1973)
- Työväen Näyttämöiden Liitto ry (1920)
