Keskusliitto

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto perustettiin vuonna 1942 edistämään teatterin asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa sekä yhteistyöelimeksi eri teatterialan järjestöjen välille.

Keskusliiton toiminta-ajatus on teatterin puolustaminen omana taidelajinaan sekä maan teatteritoiminnan taiteellisen ja yhteiskunnallisen aseman kehittäminen yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjensä kanssa.

Kulttuuripoliittisen vaikuttamisen ohella liitto pyrkii omalla toiminnallaan syventämään jäsentensä yhteistyötä ja ylläpitämään laaja-alaista alan sisäistä keskustelua. Keskusliiton jäsenkenttä, kaksitoista alan järjestöä, kattaa koko suomenkielisen ammattiteatteritoiminnan.

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto seuraa kulttuuri- ja teatteripoliittisia kysymyksiä sekä erilaisten ratkaisujen vaikutuksia maan teatterielämään. Keskusliitto muodostaa myös teatterikentän yhteisiä kannanottoja esiin nouseviin ajankohtaisiin ongelmiin.

Keskusliitto myöntää Suomen näyttämötaiteen ansio- ja kunniamerkkejä.

Keskusliiton säännöt

1942
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto perustetaan toteuttamaan maan ammatillisen teatteritoiminnan edistämisen ja alan yhteistyön kannalta tärkeitä hankkeita ja toimia. Keskusliiton jäseniä ovat teatterialan järjestöt.

1943
Keskusliitto perustaa Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön teatterialan eläkerahastoksi. Keskusliiton piirissä käynnistyy myös Suomen Teatterikoulun kannatusosakeyhtiön perustaminen ja teatterimuseon perustamisen valmistelu.

1943
Teatteri-lehti ilmestyy ensi kertaa nimellä ”Teatterimme ja nykyhetki”. Lehden päätoimittajana toimii Keskusliiton toiminnanjohtaja.

1944
Keskusliitto vastaanottaa ensimmäisen lausuntopyynnön valtiolta liittyen maaseutukiertueeseen.

1946
Keskusliitto aloittaa kotimaisen teatteritoiminnan tilastoinnin.

1947
Ensimmäiset kappaleet Margit Rautala-Kaipaisen suunnittelemista näyttämötaiteen ansio- ja kunniamerkeistä ojennetaan Helsingin Kansanteatterin 40-vuotisjuhlien yhteydessä.

1950
Keskusliiton yhteyteen perustetaan Kansainvälisen Teatteri-Instituutin (ITI) Suomen Keskus.

1950–
Keskusliitto vakiinnuttaa toimintansa, johon sisältyy tuloksekasta edunvalvontaa, koulutusta Suomen Teatterikoulun yhteydessä, julkaisutoimintaa, tilastointia sekä kansainvälisyyttä edistävää toimintaa.

1956
Keskusliitto avaa Teatterialan Keskuskirjaston.

1962
Helsingin Teatterimuseosäätiö aloittaa toimintansa ja avaa museon seuraavana vuonna.

1975
Keskusliitto alkaa myöntää Teatterialan henkilökortteja.

1979
Teatterikoulusta tulee eduskunnan päätöksellä Teatterikorkeakoulu, ja Teatterialan Keskuskirjasto siirtyy valtion omistukseen koulun yhteyteen.

1980
Keskusliitto tukee vahvasti valtion näyttämötaidetoimikunnan ehdotusta teatterin valtionapulaista.

1990–1
Keskusliiton jäsenjärjestöt ostavat Meritullinkatu 33:n kiinteistön ja nimeävät sen Teatterikulmaksi. Vuonna 1991 teatterialan organisaatiot muuttavat saman katon alle.

1995
Organisaatiomuutoksen myötä ITI:n ja PTU:n Suomen keskus ry irrotetaan Keskusliitosta ja niistä muodostetaan Teatterin tiedotuskeskus ry, joka ottaa hoitaakseen Keskusliiton tiedotus-, julkaisu-, tilastointi- ja muut dokumentointitehtävät. Teatterialan henkilökortin myöntäminen siirtyy jäsenjärjestöjen vastuulle. Keskusliitto säilyy jäsenjärjestöjensä teatteripoliittisena foorumina, joka kokoontuu käsittelemään taide- ja teatteripoliittisia asioita ja muodostamaan alan yhteisen kannan. Keskusliiton tehtäväksi jää järjestöjen yhteistyön edistäminen ja edustajien valitseminen eräisiin alan yhteisöjen elimiin sekä kunniamerkkien ehdottaminen ja alan omien kunnia- ja ansiomerkkien myöntäminen.

1996
Suomen näyttämötaiteen ansio- ja kunniamerkkien ohessa aletaan ojentaa epävirallisempaan käyttöön sopivia pienoismerkkejä.

2002–2003
Keskusliitto juhlistaa suomalaisen ammattiteatteritoiminnan 130-vuotisjuhlavuotta valtakunnallisella teatterikasvatuskampanjalla Älyä elämää! suomalaista teatteria 130 vuotta – Se livet! teater i 130 år sekä valtakunnallisilla Teatteripäivillä toukokuussa 2003.

2010
Teatterialan oma palkintojenjakojuhla Thalia-gaala järjestetään ensimmäistä kertaa 7. helmikuuta. Vuosittain järjestettävässä juhlassa palkitaan teatterin, tanssin ja sirkuksen alalla ansioituneita tekijöitä.

I Toiminta-ajatus

Keskusliitto

• kokoaa teatterialan järjestöt keskusteluun alan sisäisen tiedon
  kehittämiseksi
• rakentaa alan yhteisiä tavoitteita
• on vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden kanssa
• vaikuttaa teatterialan rahoittajiin ja ottaa osaa taidepolitiikkaan
• edistää teatteritaiteen yhteistä etua ja näkyvyyttä
• kertoo alan asioista medialle
• kehittää hankkeiden ja projektien avulla teatterialaa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

II Arvot

Keskusliitto on vuorovaikutteinen selvittäen aktiivisesti kentän tarpeita.

Keskusliitto vahvistaa alan asiantuntijatiedon välitystä, yhteisten tavoitteiden
saavuttamista, tekijöiden näkyvyyttä ja työn arvoa.

Keskusliitto on avoin ja aloitteellinen.

III Visio

Suomalaisten teatterissa käynti lisääntyy.

Teatteri on kaikkien suomalaisten saavutettavissa.

Teatteri koetaan uudistuvaksi, taiteelliselta sisällöltään korkeatasoiseksi ja
mielenkiintoiseksi taiteenlajiksi.

Teatterin monimuotoisuus nähdään tärkeänä.

Tavoitteellinen teatteriharrastuneisuus pitää osaltaan yllä taidemuodon
kehitystä.

Teatterit toimivat hyvin: ne ovat ammattimaisesti johdettuja ja niiden henkilöstö voi hyvin.

IV Strategiset tavoitteet / kriittiset menestystekijät

Rahoituksesta päättävät tahot ymmärtävät teatteritaiteen taloudellisen ja
sivistävän merkityksen. Teatterialan toimintaedellytykset on turvattu. Teatteri
on laajasti julkisesti tuettua.

Teatteriala on yhtenäinen. Sillä on vakiintunutta yhteistyötä,
ongelmanratkaisukykyä, yhteisiä näkemyksiä ja tavoitteita.

Teatteritaide monipuolistuu ja kehittyy. Se on ammattimaista, ja sen rinnalla on korkeatasoinen harrastajakenttä.

Keskusliitto tukee jäsenjärjestöjen omien tavoitteiden saavuttamista.

Järjestö saa valtion tukea. Järjestön asema vahvistuu.

Teatterin korkeatasoiset tekijät ja teokset tunnetaan, ja niitä arvostetaan
yhteiskunnassa laajasti. Teatterialan ammattilaisten kyky tuottaa räätälöityjä
palveluita ja innovaatioita noteerataan.

V Strategian toimeenpano, seuranta ja arviointi

Strategisista linjauksista, taloudesta, toimeenpanosta ja seurannasta vastaa
yhdistyksen hallitus. Hallituksen antamien tehtävien toteuttamisesta vastaavat
puheenjohtaja ja sihteeri.

Strategian toteutumista seurataan vuosittain.

Keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi:

• Kannanotot ja lausunnot
• Teatteri-illat ja päättäjätapaamiset (kunta- ja valtiosektori)
• Ansio- ja kunniamerkit
• Thalia-juhla
• Toimittaja-aamiaiset
• Uusi perinne: järjestöjen hallituksille yhteinen kokoontuminen – esim.
  kesän avajaiset
• Viestintäyhteistyö TINFOn kanssa (esimerkiksi hankkeista ja teatterin
  prosesseista tiedottaminen suurelle yleisölle sekä TINFOn selvityksien
  nostaminen julkisuuteen)

• Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry (perustettu 1943)
• Suomen Assitej ry (1975) 
• Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (1921)  
• Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry(1913)  
• Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry (1937)  
• Suomen Teatterinjohtajaliitto ry (1945)  
• Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD (1945)  
• Suomen Teatterit ry (1922)  
• Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat (1992)
• Teatterialan Ammattilaiset ry (1969)  
• Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry (1971)  
• Teme – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (1973) 
• Työväen Näyttämöiden Liitto ry (1920) ​​