Esittävien taiteiden valtionosuusuudistus etenee: varattu 10 milj. lisärahoitus välttämätön

Esittävien taiteiden valtionosuusuudistus etenee: varattu 10 milj. lisärahoitus välttämätön

Työryhmä jätti esityksen kulttuuriministerille uudeksi esitystaiteen uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi. Uudistus olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022.

Julkisen talouden suunnitelmassa ajalle 2019-2022 on varattu 10 miljoonan lisärahoitus. Tämä lisärahoitus on välttämätön uudistuksen eteenpäinviemiseksi. Tämäkin rahoitus on itse asiassa jo valmiiksi alimitoitettu, koska esittävän taiteen rahoitukseen on viimeisen vuosikymmenen aikana tehty sekä leikkauksia että indeksin jäädytystä ja rahoitus on jäänyt noin vuoden 2010 tasolle. Jotta uuteen järjestelmään voidaan ottaa uusia toimijoita, rahoitusta tulee ehdottomasti lisätä vähintään tuolla varatulla 10 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelmassa luvattu kulttuurin toimintaedellytysten ja Veikkauksen edunsaajien aseman turvaaminen

Hallitusohjelmassa on todettu

1. Turvataan kulttuurin toimintaedellytykset huolehtimalla valtionosuuksien tasosta, toiminta-avustuksista ja kansallisten laitosten määrärahoista (s.174)
2. Kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille tulevalla hallituskaudella arpajaislain vaikutuksen johdosta mahdollisesti vähenevät määrärahat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan osalta. Kompensaatio voi tapahtua esimerkiksi niin, että siirretään kuntien liikunta- ja nuorisotoiminnan sekä teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuuksia asteittain maksettavaksi budjettivaroista sekä palautetaan asteittain etsivän nuorisotyön rahoitusta nuorisotoimen momentille. (s. 176)

Veikkauksen jakovara ja sen kehittyminen näyttää olevan historiallisessa käännekohdassa, järjestelmän haavoittuvuus konkretisoituu ja maksajaksi joutuvat taide ja kulttuuri yhdessä muiden perinteisesti veikkausvoittovarojen turvin toimineiden alojen kanssa.

Tämä ei saa johtaa siihen, että taiteen ja kulttuurin ja kaikkien muiden veikkausvoittovaroista rahoitettujen yleishyödyllisten alojen rahoitusta leikataan, vaan rahoitus tulee turvata valtion budjetista, kuten Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on todettu.

Ehdotamme, että tämä toteutetaan vaiheittain:

1. Arpajaisveron laskemisella voidaan väliaikaisesti ja osittain aluksi paikata vajetta: Veikkauksen maksama vero vähenee ja tämä parantaa jakovaraa
2. Kehyksessä päätetään miten hallitusohjelman mukaisesti varmistetaan kulttuurin toimintaedellytykset tulevaisuudessa ja siirretään teattereiden valtionosuudet, Kansalliset taidelaitokset ja Taiteen edistämiskeskuksen jakamat esittävän taiteen harkinnanvaraiset avustukset valtion budjetista maksettavaksi
3. Sitoudutaan jatkossa turvaamaan mahdollinen jatkossa tuleva veikkausvoittovarojen pieneneminen valtion budjetista

Rahoitus takaa saavutettavuutta – Suomessa laaja teatteriverkko

Suomessa on 46 VOS-puheteatteria + Kansallisteatteri. Rahoituslain ulkopuolisia teatteriryhmiä on noin 100, joista Taiteen edistämiskeskuksesta harkinnanvaraista tukea saa vuosittain noin 50 ryhmää. Yhteensä vakituisesti toimivia puheteattereita on siis noin 150.

Katsojia ammattiteattereissa 3,7 miljoonaa- esityksiä yli 16.000 – teatterit työllistävät

Katsojia VOS-puheteattereissa + Kansallisteatterissa, rahoituslain ulkopuolisissa puheteattereissa sekä ammattimaisissa kesäteattereissa ja vapaalla kentällä toimivissa teatteriryhmissä, tanssiteattereissa ja tanssi- ja sirkusryhmissä käy vuosittain yli 3,7 miljoonaa.

Harrastajateattereiden katsojaluvut mukaan lukien teatterissa käy katsojia yli 5 miljoonaa.

Esityskertoja on yhteensä lähes 16.000, joista VOS-puheteatteriesityksiä noin 10.500, VOS-tanssiteatteriesityksiä 1.500 ja loput vapaan kentän esityksiä.

Teatterit työllistävät: VOS-teattereissa vakituisia työsuhteita on noin 2000 ja vierailutehtäviä yli 2 500. Lisäksi teatterin vapaa kenttä työllistää noin 1400 henkilöä vuosittain vakituisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa. Teattereiden julkista rahoitusta on leikattu usean vuoden ajan, mikä on tarkoittanut työvoimavaltaisella alalla väistämättä säästämistä henkilöstömenoista: vähemmän vakituisia työntekijöitä ja erityisesti taiteilijoita. Lisäpanostukset julkiseen rahoitukseen siirtyvät kuitenkin teatterialalla useimmiten suoraan korkeasti koulutettujen ammattilaisten palkkoihin. Teattereiden julkisen tuen vahvistaminen on siksi erinomainen työllisyystoimi. 

Helsingissä 4.3.2020

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton hallitus